Miten opiskella tehokkaasti?

Valmistuin aikanaan maisteriksi kolmessa vuodessa tehden samalla osa-aikaisesti ja ajoittain myös kokoaikaisesti  kemian alan töitä. Tämä ei ollut millään tavalla tavoitteeni, vaan se tapahtui miltei vahingossa, kun löysin kiinnostuksen kohteeni.

En siis sano, että nopeasti opiskeleminen olisi välttämättä aina tarkoituksenmukaista tai edes järkevää. Kerron tässä kuitenkin joitakin vinkkejä, joilla voi tehostaa opiskeluaan. Samat neuvot pätevät toki myös työelämään.

1. Löydä se, mikä motivoi sinua tekemään töitä

Pidän sanonnasta "Ei kannettu vesi kaivossa pysy". Kaivo nimittäin pitää kaivaa sinne, missä on vesisuonia, ja mistä vesi pulppuaa kaivoon. Jos se kaivetaan kuivalle maalle, sinne kaadettu vesi vain imeytyy maahan. Turhaa työtä.

Jos motivaatio aihettasi kohtaan on kuivunut, opiskelukaan tuskin pulppuaa eteenpäin. Silloin on ehkä hyvä miettiä uudelleen, oletko haluamallasi polulla. Toteutatko varmasti omaa unelmaasi, vai kenties jonkun muun unelmaa? Kun löydät itsellesi sopivan paikan, myös motivaatio alkaa kyllä pulputa omalla painollaan.

Minun on kuitenkin huomautettava, että tämä ei tietenkään ole mikään autuaaksi tekevä taikatemppu. Vaikka aihe motivoisi, itse opiskelu tai vaikka jotkut tietyt työtehtävät voivat silti maistua puulta. Jotkut tehtävät on kuitenkin vain pakko suorittaa, että pääset lähemmäs sitä, missä haluaisit olla.

Voin hyvin myöntää, että jotkut kurssit opintojeni aikana tuntuivat aivan kamalalta pakkopullalta. Minua motivoi kuitenkin se, että ne suoritettuani oppisin lisää, valmistuisin ja pääsisin tekemään minua kiinnostavia töitä.

2. Priorisoi aikasi

Tämä liittyy läheisesti edelliseen kohtaan, koska priorisoimme herkemmin asioita, joita haluamme oikeasti tehdä. Toisaalta myös itsensä (ja aikansa) arvostaminen on tässä keskeistä, vaikka sitä ei ehkä heti niin ajattelisi.

Jos joku tulee keskeyttämään työsi, priorisoitko aina muiden tarpeet ja vaatimukset, vai arvostatko omaa aikaasi ja työtäsi niin, että saatat omat tehtäväsi loppuun? Muiden auttaminen on tietenkin hyvästä, kunhan osaa asettaa jonkunlaiset rajat. Muuten sitä voi huomata keskeyttävänsä työtään koko ajan, ja käyttävänsä suuren osan ajastaan muiden asioiden hoitamiseen.

Tätä on välillä vaikea huomata, koska työstä on tullut yhtä silppua ja jatkuvat keskeytykset tuntuvat kuuluvan asiaan. Jos on tottunut reagoimaan heti muiden pyyntöihin, voi olla aluksi vaikeaa oppia sanomaan ”odotatko hetken, että teen tämän loppuun”. Itsekin opettelen tätä vielä.

3. Tehty on parempi kuin täydellinen

Suurin osa tekemistämme asioista ovat sellaisia, että ne eivät merkittävästi parane loputtomalla hinkkauksella. Ja vaikka paranisivatkin, sillä saavutettu hyöty on yleensä häviävän pieni.

Voin luvata, että valmistumisen jälkeen juuri ketään ei kiinnosta arvosanasi. Tuskin kukaan tulee kysymään, oliko väitöskirjasi kiittäen hyväksytty (paitsi tietysti jotkut tutkimusta rahoittavat tahot). Useimmiten riittää, että se on tehty. Joskus voi päinvastoin käydä niin, että esimerkiksi tutkimuksen uutuusarvo katoaa liian pitkällä pohtimisella, jolloin joku muu voi ehtiä julkaista saman asian.

Jos siis vieläkin hinkkaat jotakin esseetä, laskuharjoituksia tai raporttia sillä ajatuksella, että hiot siitä täydellisen, anna olla. Voin kertoa salaisuuden: niistä ei ikinä tule täydellisiä.

4. Hyödynnä yhteydet kokonaisuuksien välillä

Ei, en käske sinua kehittämään salaliittoteorioita, jotka yhdistävät kaikki mahdolliset maailman tapahtumat. Kuitenkin esimerkiksi luonnontieteissä monien ilmiöiden taustalla on usein samankaltaisia tekijöitä. Mitä enemmän lukee erilaisista aiheista, sitä enemmän yhteyksiä ja yhteneväisyyksiä niiden välillä alkaa nähdä.

Opettele tietoisesti huomaamaan uudessa opeteltavassa yhteyksiä aiemmin oppimiisi asioihin. Yhteydet voivat olla selkeitä luonnonlakeja tai kaukaakin haettuja yhteneväisyyksiä historian kulussa, kunhan itse tiedät, millainen linkki asioiden välillä on.

Yhteyksien luominen auttaa muistamaan uusia asioita, ja asettamaan ne suurempaan raamiin. Yksityiskohtien muistamisella on nimittäin harvoin niin suurta arvoa kuin sillä, mitä ne merkitsevät suuremmassa kuvassa.

5. Palaudu

Tätä ei voi painottaa tarpeeksi. Väsyneet aivot eivät valitettavasti jaksa tehdä mitään tehokasta, ja silmät ristissä pänttääminen aiheuttaa sinulle ja suoriutumisellesi todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä. 

Aivot tarvitsevat riittävästi unta, ravintoa, liikuntaa ja lepoa. Huomaa, että uni ja lepo ovat eri asioita. Jos lasket tai luet koko päivän, esimerkiksi urheilu, musiikin kuuntelu tai ystävän tapaaminen voi olla juuri sitä lepoa, jota aivosi kaipaavat. Usko pois, mutta se myös tekee sinusta tehokkaamman.

Ihminen on sopeutuvainen olento, ja pystymme tarpeen vaatiessa venymään ja painamaan töitä yli rajojemme. Tämä toimii lyhyillä ponnistuksilla. Lienee tarpeetonta sanoa, että pidempään jatkuessaan oman jaksamisen ylittäminen on sama kuin ampuisi itseään jalkaan. Just don't do it. 

Yhteenveto 

Tässä oli joitakin vinkkejä, joilla pääsee ainakin tehokkaamman työskentelyn alkuun. Tärkeäintä on kuitenkin löytää motivaatio ja itselle soveltuva tapa oppia sekä tehdä töitä.

Jos tämän tekstin ajatukset ovat sinusta täysin normaalista elämästä irtaantuneita ajatuksia, toivoisin, että kertoisit minulle. Ja jos sinulle tulee lisää keinoja mieleen, kuulisin niistäkin mielelläni!