Toiminta ydinvoimalan häiriötilanteessa

Torstaina Olkiluoto 2 -laitosyksiköllä tapahtui poikkeuksellinen käyttöhäiriö, joka johti reaktorin pikasulkuun. Tapahtumasta uutisoitiin laajasti mediassa, ja yksityiskohtia tapahtumien kulusta voi lukea mm. tästä kirjoituksesta sekä TVO:n ja Säteilyturvakeskuksen tiedotteista. Yhteenvetona voi kuitenkin sanoa, että tilanteesta ei aiheutunut radioaktiivisia päästöjä ympäristöön eikä henkilöstölle aiheutunut säteilyannoksia. Kaikki laitoksen turvallisuusjärjestelmät toimivat suunnnitellulla tavalla varmistaen laitoksen turvallisuuden.

Tällaisessa tilanteessa laitoksen valmiusorganisaatio sekä Säteilyturvakeskus saavat hetkessä hälytyksen, ja torstaina laitoksen valmiusorganisaatio oli järjestäytynyt paikan päällä alle puolessa tunnissa hälytyksen saamisesta. Olen osa laitoksen valmiusorganisaation säteilymittausryhmää, mutta koska työskentelin tapahtuman aikaan Helsingistä käsin, seurasin tilannetta sivusta.

Kuva: TVO

Ydinvoimalaitoksilla harjoitellaan säännöllisesti häiriötilanteita, jotta oikeassa tilanteessa selkeät roolit ja prosessit olisivat kaikkien tiedossa. Valmiusorganisaatiossa on monenlaisia ammattilaisia erilaisissa rooleissa, kuten kunnossapidossa, viestinnässä ja säteilymittauksessa, ja kaikki nämä ovat yhtä tärkeitä turvallisuuden varmistamiseksi. 

Tässäkin tilanteessa henkilökunta opastettiin kokoontumispaikoille, ja ensimmäisenä varmistettiin, mikä on laitoksen tilanne, ja poissuljettiin vakavampien vaurioiden mahdollisuus. Tämä oli myös siitä poikkeuksellinen tilanne, että samaan aikaan piti varmistaa koronarajoitusten mukainen turvallisuus.

Poikkeavassa tilanteessa toimittiin rauhallisesti ja turvallisuus huomioon ottaen. Töitä tehtiin vuorokauden ympäri, jotta tapahtuman syyt voitiin selvittää, ja tarkastus- ja korjaustyöt voitiin aloittaa. Korjaustöitä, tarkastuksia ja turvallisuusarvioita jatketaan yhä, jotta laitosyksikkö voidaan liittää takaisin sähköverkkoon turvallisesti.

Riskienhallinta on osa kaikkea liiketoimintaa, mutta ydinala on tässä suhteessa omassa luokassaan, koska aivan kaikki päätökset tehdään riskitietoisesti. Erityisesti poikkeustilanteessa riskienhallinnan merkitys on suuri, ja turvallisuuden sekä liiketoiminnan kannalta ketterää päätöksentekomenettelyä harjoitellaankin ennalta.

Poikkeustilanteen seurausten minimoinnissa myös viestintä on tärkeässä roolissa. Tässä tilanteessa oli ensiarvoisen tärkeää tiedottaa henkilökuntaa tilanteesta, jotta voitiin reagoida nopeasti. Tietoa välitettiin myös viranomaisille, valtiovallalle sekä kansainvälisille yhteistyöorganisaatioille valmiustilanteen prosessien mukaisesti. Mediaa tiedotettiin ja pidettiin ajan tasalla sitä mukaa kuin uutta tietoa tilanteesta oli saatavilla. Myös muun muassa omistajia ja sähköpörssiä on pidetty tiukasti ajan tasalla tilanteen kehittymisestä.

Tapahtumien selvittelyä jatketaan vielä pitkään, ja varmistetaan, että vastaava ei toistu. Valmiustilanteita on harjoiteltu niin paljon, että on ilahduttavaa huomata, miten sujuvasti kaikki kuitenkin sujui oikeassa tilanteessa. Tätä tapahtumaa käydään vielä varmasti monta kertaa läpi, ja kaikki mahdolliset opit otetaan käyttöön tulevaisuudessa.