Mahdollisuus muutokseen

Elämme todella erikoislaatuista aikaa, mistä ehkä viimeisimpänä osoituksena oli historiallinen Uudenmaan rajojen sulkeminen. Se kosketti minuakin henkilökohtaisesti, sillä työni on tällä hetkellä Satakunnassa, kotini Uudellamaalla ja suurin osa perheestäni Kymenlaaksossa. Päätin rajojen sulkeutuessa jäädä Uudellemaalle, koska täällä minulla on vahvat tukiverkostot ja voin onnekseni tehdä työni etänä.

Kaikilla ei kuitenkaan ollut samanlaista mahdollisuutta valita. Kaikkea työtä ei voida tehdä etänä, ja osa joutuu viettämään tätä poikkeustilaa ilman mitään tukiverkostoja.

Kaiken kukkuraksi kukaan ei edes tiedä, miten pitkään tämä nykyinen tilanne oikeasti jatkuu, tai muuttaako se elämäämme pysyvästi johonkin suuntaan. Elämää ei kuitenkaan voi laittaa tauolle määrittelemättömän pitkäksi ajaksi, vaan se jatkuu väistämättä omalla painollaan. Häiriintynyt arki muuttuu lopulta arjeksi.

Uusi arki, uudet kujeet?

Alamme vähitellen päästä koronakriisin aiheuttamasta shokista sopeutumisvaiheeseen, jossa sopeutamme arkeamme uuteen tilanteeseen, uuteen normaaliin. Olemme saaneet aikaa luopua totutuista rutiineista, ja hyväksyä, että elämä on nyt ainakin jonkin aikaa erilaista. Eristäytymisestä ja epävarmuudesta on tullut osa arkeamme, halusimme sitä tai emme.

Koronakriisi on tällä hetkellä aiheestakin kaikkien huulilla, mutta se ei poista elämän muita haasteita. Päinvastoin, se voi pahentaa olemassa olevia sosiaalisia ja taloudellisia vaikeuksia entisestään. Jos arki oli jo ennen pandemian aikaa haastavaa, koronan lisääminen siihen palettiin on voinut moninkertaistaa arjen haasteet.

Kun yhteiskunta sulkeutuu, ja kaikki käpertyvät omiin koloihinsa, monen yksinäisen puurtajan jokapäiväisen arjen haasteet voivat jäädä näkemättä. Tällaisessa tilanteessa onkin ajankohtaista pohtia muun muassa sitä, miten varmistetaan, että kaikki kansalaiset pääsevät osalliseksi tarvitsemiinsa palveluihin.

Muutoksen murrosta

Monet yritykset ovat reagoineet ketterästi koronan aiheuttamaan markkinahäiriöön, ja alkaneet innovoida vimmatusti uusia palveluja ja tuotteita pitääkseen päänsä pinnan yläpuolella. Jotkut ovat toisaalta jopa päässeet hyödyntämään tilannetta, ja kasvattamaan liiketoimintaansa poikkeustilanteessa.

Myös hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat alkaneet ryhtyä toimiin, joilla voitaisiin minimoida kriisin aiheuttamat vahingot työllisyydelle ja taloudelle, mikä on välttämätöntä myös inhimillisen kärsimyksen minimoimiseksi.

Häiriötilanne on mahdollisuus tehdä uudistuksia, joita ei vakaassa tilanteessa uskallettaisi tehdä, mutta se vaatii ketteryyttä vastata muutokseen nopealla tahdilla. Se vaatii lisäksi halua kohdata muutos, ja parantaa toimintatapoja. Ennen kaikkea se vaatii myös visiolla johtamista.

Mahdollisuus parempaan

Muutos on aina shokki, mutta myös ennen kaikkea tilaisuus muuttaa totuttuja tapoja toimia. Me voimme valita tässä hetkessä, elvytämmekö taloutta turvautuen vanhoihin ja tuttuihin toimintamalleihin ja jatkaa saman polun kulkemista. Meillä on nimittäin myös mahdollisuus auttaa taloutta nousemaan tulevaisuutemme kannalta kestävällä tavalla. Siten, että tulevaisuudessa varjelemme ympäristömme monimuotoisuutta ja sosiaalista osallisuutta.

Koronakriisistä on jo nyt tullut globaali sukupolvikokemus, joka koskettaa kaikkia tavalla tai toisella. Tulemme luultavasti aina muistamaan poikkeuksellisen ajan, jolloin elimme eristäytyneenä etätöiden ja etäkoulun keskellä. Tutkijat tulevat aivan varmasti kirjoittamaan lukemattoman monia akateemisia julkaisuja tästä ajasta.

Toisaalta käsillä on myös mahdollisuus muuttaa viisailla päätöksillä tulevaisuuttamme kestävään suuntaan. Ehkä tulevaisuudessa voimme ihmetellen muistella aikaa, jolloin tehtiin täysin tarpeettomia työmatkoja ja kulutettiin luonnonvaroja ilman huolta huomisesta. Aikaa, jolloin tuettiin ympäristön kannalta haitallista toimintaa. Aikaa, jolloin liian monet heikoimmassa asemassa nuoret olevat eivät päässeet osalliseksi esimerkiksi harrastustoimintaan, opintoihin tai työelämään, ja syrjäytyivät.

Minulle ainakin tämä aika on kirkastanut sitä, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä, ja mihin haluan keskittää aikaani myös tulevaisuudessa. Nyt onkin tuhannen taalan paikka miettiä, millaisen tulevaisuuden me haluamme, ja tehdä konkreettisia tekoja sen eteen.